Syksyllä

Nyt alkaa olla viimeiset hetket kerätä villivihanneksia pirtelöön, aurinkoisina päivinä olen vielä kerännyt apilaa ja uusia voikukanlehtiä, ilahtuneena löysin myös nuoria nokkosia metsätien reunasta. Syksyllähän voi kerätä myös ruusun-, pihjalan- ja katajanmarjoja, aroniaa ja esim. juuria (voikukka, karhunputki, horsma..). Metsä on ehkä maailman ihanin paikka ja juuri nyt metsän valo on kauneimmillaan. On sääli, että niin harvat ihmiset keräävät luonnosta muuta kuin marjoja ja sieniä, jos niitäkään, varsinkin kun luomuvihannekset ja hedelmät ovat niin kalliita. On myös jotenkin omituista, että Suomessakin on onnistuttu brändäämään ulkomaisia superfoodeja; gojimarjoja, macaa jne. ja kuitenkin ihan ilmaiseksi saisi metsistä, niityiltä ja pihoilta kotimaisia superfoodeja, joiden tuoreutta ja alkuperää/keräyspaikkaa jne. ei tarvitse vain arvailla ja joita ei ole kuljetettu tuhansia kilometrejä.